Alkuvaiheista
Lippukunta on perustettu 31. lokakuuta 1946. Toimintaa on ollut kuitenkin jo vuonna 1944, ja ensimmäinen partiolupauksenanto -tilaisuus on pidetty jo vuonna 1945. Etelästä päin tultaessa Jalasjärvi on ensimmäinen pitäjä, jossa on tasaista lakeutta, mistä johtuu lippukunnan nimi Lakeuden Vartijat. Opettajat Virve ”Pepe” Vierikko o.s. Ketonen ja Lea ”Lulu” Mäki-Kivistö o.s. Koivisto aloittivat partiotoiminnan Jalasjärvellä, kirkonkylässä ja Jokipiin taajamassa. Alussa Jokipiissä toimivat partiolaiset olivat Metsävaaran Sissejä, kirkolla oli Lakeuden Lapsia ja Jalasjärven Sinisiskoja. Kun toiminta vakiintui ja yhdistyi lippukunnan nimeksi tuli nykyinen Lakeuden Vartijat. Myöhemmin toimintaa on ollut myös Koskuella. Lippukunta on ollut olemassa olonsa ensimmäiset 50 vuotta tyttölippukunta, paitsi sisupartiolaiset (vammaispartiolaiset), joissa oli molempia sukupuolia.
Laajimmillaan toiminta oli 1970-80 luvuilla, jolloin lippukunnan johtohahmona toimi Pirkko ”Pippuri” Teräs. Tuolloin jäsenmäärä oli pitkään 200 hengen tuntumassa. Tuolloin kehitettiin mm. seuraavia toimintaperinteitä:
- VA-TO-KI – vuosittainen vartioiden välinen toimintakilpailu (vuodesta 1975),
- Ympäri Ompun – partiotaitokisat jäsenille ja naapurilippukunnille (vuodesta 1976)
- Wappusembalot – Vappukarnevaalit (vuodesta 1976),
- Lucia – joulunäytelmä (v 1976),
- Rämpijän Aviisi – lippukuntalehti (vuodesta 1978),
- sudarikisa Hömelöitten Hommat (vuodesta 1979),
- Fillariralli – lippukunnan syyskisa (vuodesta 1980),
- Helmihile – talven ulkoilutapahtuma jäsenistölle ja yleisölle (v-81),
- Orjamarkkinat – palvelutempaus (vuodesta 1981),
- Kynttiläpalvelu ”Hautuu – juutuu”, jossa viedään omaisten pyynnöstä kynttilät hautausmaalle (vuodesta 1985),
- Pepen Pytty – kiertopalkinto aktiiviselle partiolaiselle (luovuttanut lippukunnan 40-vuotisjuhlassa vuonna 1986 perustaja ”Pepe” Virve Vierikko)
- Lippukunta on järjestänyt myös joitakin Etelä-Pohjanmaan Partiolaiset ry:n tapahtumia, kuten syysmestaruuskisat Jalaskisa -81 vuonna 1981 sekä talvimestaruuskisat Mähkän Mutkat, vuonna 1987.
Myöhemmistä vaiheista
Lippukunta muuttui sekalippukunnaksi yhdistettyään toimintansa toisen jalasjärveläisen lippukunnan Kotkat ry:n kanssa vuonna 1988. 1990-luvulla lippukunnalla oli useita toimivia ryhmiä, ja lippukuntaleirejä järjestettiin säännöllisesti. Kantavana voimana oli lippukunnanjohtaja Tapio Alaniska.
2000-luvun alkupuolella lippukunnan toiminta jatkui pienimuotoisena, mutta sitkeänä. Koko ajan lippukunnassa on toiminut vähintään 1-2 partiolaisten ryhmää ja muutamia aktiivisia aikuisia. Monista edellä kuvatuista toimintaperinteistä on jouduttu tinkimään, koska väki on vähentynyt. Rämpijän Aviisi ilmestyy kuitenkin edelleen silloin tällöin. Ympäri Ompun -kisoja on järjestetty yhä satunnaisesti. Perinteitä on pyritty pitämään yllä hiljaiselosta huolimatta.
Vuosina 2004 ja 2008 lippukunnan vaeltaja- ja johtajaosasto teki partiomatkan Sveitsin alpeille Kanderstegin partiokeskukseen, ja vuonna 2014 mukaan samanlaiselle reissulle otettiin myös iso joukko partiolaisia vanhempineen.
Alueemme lippukunnilla toiminta on pääsääntöisesti pienempää ja resurssit vähäisempiä kuin isommilla paikkakunnilla toimivilla lippukunnilla. Sen vuoksi esimerkiksi kesäleirit järjestetään usein yhteistyössä naapurilippukuntien kanssa. Vuodesta 2015 alkaen yhteistyötä naapurusten kanssa on tiivistetty entisestään, ja yhteisesti toteutetaan leirien ja retkien ohella mm. koulutuksia ja ohjelmaa vanhemmille ikäkausille.
Pohjanmaan Partiolaisten ensimmäisessä yhteisessä suurtapahtumassa Myötäpäivillä syyskuussa 2009 sai ensiesityksen LaVa:n uusi lippukuntahuuto
”Leviät on hartiat – Lakeuden Vartijat – HEI !”Lippu
Lippukunnanjohtaja Pirkko Teräs käynnisti lippukunnan lipun hankinnan. Lipun suunnitteli partioheraldikko Kari K. Laurla lippukunnan ehdotuksen pohjalta keväällä 1977.
Lippu on naulattu 27. lokukuuta 1977 ja vihitty Jalasjärven kirkossa 30. lokakuuta 1977. Lipussa lippukenttä on jaettu kahtia horisonttiviivalla. Sininen osakenttä kuvaa taivasta ja valkoinen lumista lakeutta. Reenjalakset vastakkaisvärisinä ovat lakeuden vartijoina. Jalas tulee pitäjän nimestä Jalasjärvi. Jalaksista lähtevät koivunlehdet ovat kunnan vaakunasta.
Umpimähkällä, lpk:n majalla, on oma tankolippunsa, jota käytetään yöretkillä sekä leireillä.
Huivi
Huivin on suunnitellut pj Leena Teräs vuonna 1981 ja se on otettu käyttöön vuoden 1982 lupauksenantotilaisuudessa. Huivin puoliskojen värit ovat sininen ja valkoinen. Huivin kärjessä on lippukuvio pystyasennossa, värit ovat vastakkaiset. Symboliikka on sama kuin lippukuviossa. Pystysuora keskisauma on kompassineula, joka kuvaa partioinnin oikeaa suuntaa. Sudenpentujen huivina käytetään yksiväristä sinistä partiohuivia. Huivin kärkeen voi saada ns. ”aktiivitupsuja”, jotka hallitus myöntää. 2000-luvulla uuden partio-ohjelman myötä ikäkausien pukeutumisohjeet muuttuivat. LaVa:ssa on päätettiin jatkaa sudenpentuhuivien ja aktiivisuustupsujen käyttöä. Lippukuntahuivin partiolainen saa sudenpentuvaiheen päätyttyä antaessaan seikkailijalupauksen.
Logo
Suomen Partiolaisten uuden ilmeen myötä saimme vuonna 2010 käyttöömme lippukunnan nimellä yksilöidyn tunnuksen.
Lähteet:
PartioWiki / Teräs -vartion arkisto
Lippukunnan johtajisto
